Historiikki - 1960-luku

Säätäjä – Suomen Jazzliitto 50 vuotta

Jazz on aina ollut luonteeltaan vapaa sielu. Se on innoittanut ihmisiä tanssimaan, rakastamaan jakirjoittamaan runoja. Muun muassa. Toisaalta sillä on ollut myös sääntönsä tai pikemminkin edellytyksensä ja kehyksensä.

ESIPUHE

1960

Kerrotaan,ettäitalialaisetjazzmuusikotlevittivätjossainvaiheessamukaelmaafilosofiDescartes'nkuuluistalauselmasta."Improvviso,dunquesono",hesanoivat."Improvisoin,siisolen."

Jokainenjazziasoittanuttaijazziinedeshiemanperehtynytkuuntelijatietää,mistälauseessaoikeinonkyse.Improvisointionjazzmusiikinsydämessä.Onkooikeastaanolemassayhtäänjazzkappaletta,jostaeilöytyisiedesrahtunenennaltasovitustapoikkeavaailmaisua?

Jazzonainaollutluonteeltaanvapaasielu.Seoninnoittanutihmisiätanssimaan,rakastamaanjakirjoittamaanrunoja.Muunmuassa.Toisaaltasilläonollutmyössääntönsätaipikemminkinedellytyksensäjakehyksensä."Improvisoin,koskavoin."

Mietitäänpähetki,millaisiamuitakuinmusiikilliseenilmaisuunliittyviäedellytyksiäjakehyksiäjazziinliittyy.Tarvitaantietenkinihmisiä,jotkatekevätjazziajasoittavatsitä(jajoskustarvitaanmyöslaulajia).Muusikoilleolisihyväollapaikka,jossavoivatharjoitellajazzia,jatoinenpaikka,jossahevoivatesittääjazzia(jatähänväliintarvitaanuseinmyöskulkuneuvo).Kunmuusikkosittensaapuusoittopaikalle,joskusvoikäydäniin,ettähänihmettelee,missääänentoistolaitteetovatjamiksitäälläeiylipäänsäoleketään.Tarvitaansiisjokujärjestämäänasiatkuntoonkeikkapaikallajajokukertomaanihmisille,millaistajazziaontarjollajamistäsitäsaa.

Järjestäjänjatiedottajantyöhelpottuu,josmuusikollaontarjotakäyntikortinlisäksivaikkapaäänite,jossahänesitteleetaitojaan.Jokuonsentallenteenäänittänyt,jokutoinenjulkaissutjajokukolmaslevittänytmaailmalle(nykyisineioleharvinaista,ettänäissätapauksissayksijasamahenkilöhoitaakaiken;toistaoliennen).Niin,jalopultatietenkintarvitaanjazziavastaanottaviaihmisiä,niitä,jotkakuuntelevat–taitanssivat,rakastavatjakirjoittavatrunojajazzintahdissa.Taikirjoittavatvaikkapalevyarvioita.

Jonkuntaijoidenkintäytyysiissäätääasioitajazzinhyväksi,sillävaikkasanotaan,ettämusiikkiylittäärajoja,eiseihanluonnollisestikäy.Ylirajaisuudeneteentäytyynähdävaivaa.Seeiolejazzintehtävä.Seonjazzinpuolestapuhujientehtävä.

SuomessajaPohjoismaissapuolestapuhujatovattavanneetjärjestäytyäryhmiksi.Onperustettukerhoja,seuroja,klubeja,tukiryhmiä,yhdistyksiä,säätiöitäjaliittoja.SiitäperinteestäponnistaamyösSuomenJazzliitto.

JazzliittoennenJazzliittoaSuomenJazzliittoonrekisteröityyhdistys.Seonluonteeltaan"yhdistystenyhdistys".Kunliittoperustettiin,Suomessaoliolemassajoukkojazzistakiinnostuneitaryhmittymiä.Kokoavavoimakuitenkinpuuttui.Tarvittiinliittojaseperustettiin–tai"keskusjärjestö",kutenjoissakinuutisoinneissamainittiin.

Tavallaanpäätösoliaikatyypillinen.Erilaisiakulttuurialankatto-organisaatioitaonSuomessaollutjopitkään.Musiikinalallakeskusjärjestötoiminnaneräsmerkkipaaluasettuuvuodelle1917,jolloinperustettiinSuomenMuusikkojenLiitto(tuolloinvielänimelläSuomenMusiikkeriliitto).Jazzkerhojaeitässävaiheessatietenkäänvieläollut,jazzalkoirantautuaSuomeentodenteollavasta1920-luvulla.Eisiisvielätarvittujazzliittoakaan.

Suomessaensimmäisetjazzkerhotperustettiin1930-luvulla.Joulukuussa1937syntyiHelsingissäRytmimuusikeri-yhdistys,jajomuutamanpäivänpäästäpidettiinensimmäinenkerhoilta,"swingmuusikerienJamsession",jossa"tunnelmaoliiloinenjavälitönalustaalkaen"ainakinRytmi-lehdenjoulunumeronmukaan.Kuultiinpaillanaikanamyöspuheitajalevymusiikkia.Tällainenohjelmakokonaisuusolituttumyösmyöhemmillejazzkerhoille.

MuunmuassaJukkaHaavistojaJari-PekkaVuorelaovatselvittäneetsuomalaistajazzkerhotoimintaaennenvuotta1966.Näistäselvityksistäkäyilmi,ettäRytmimuusikeriyhdistyksentoimintakatkesisodanaikana,muttajazzinhenkeäkylläpyrittiinpitämäänyllä,hyvänäesimerkkinävuonna1942perustettusuomenruotsalainenmonistejulkaisuSwing,jokaseuraavanavuonnaalkoiilmestyälaadukkaampanapainotuotteenanimelläYam.Lehdenjulkaiseminentosinpäättyijo1944.

Vuonna1945perustettiinHämeenlinnassaHämeenlinnanSoitannollinenkerho,jokaonedelleenolemassa.SeonSuomenJazzliitonvanhimpiajäsenyhdistyksiä(vanhinonPoriJazz66ry).Perustavaankokoukseensaapuikymmenittäininnokkaitajauteliaitarytmimusiikinystäviä,muttajäseniäensialkuunsaatiinvainkahdeksan,joukossaViitamäenkuuluisatjazzveljeksetKalevi,KaukojaArtturi.

SamaanaikaanmyösHelsingissäkäytiinvastaavaaliikehdintää.MyöhemminmuunmuassaScandia-levy-yhtiönperustajinatunnetuiksitulleetPaavoEiniö,Johan"Mosse"VikstedtjaHarryOrvomaaryhtyivätorganisoimaanjazztilaisuuksiaCottonClubillarekisteröimättömänSwing-45-yhdistysnimenalla.Hyväänlentoonpäässyttoimintakatkesi,kunviranomaisetsaivatselville,ettävahtimestaritolivatmyyneetasiakkailleviinapullojaovelta.Piankolmikkoperustiuudenyhdistyksen,TheJiveClubin.Senkinkaarijäilyhyeksi.

Liekkiolikuitenkinvirinnyt.Muitakinyhteenliittymiäilmaantui,javuosikymmenenlopullamaassatoimijoepävirallinenelirekisteröimätönRytmikerhojenliitto,FinnishRhythmClubsFederation,johonkuuluikahdeksantoistaalaosastoajatoistatuhattajäsentä.LiittojärjestivaltakunnallisiakokouksiaHelsingissä,AulangollajaLappeenrannassajaryhtyielvyttämäänRytmi-lehteä.Semyöstunnettiinyhtyekilpailujenjärjestäjänä.

SuomenJazzliitollaolisiisihankonkreettinenedeltäjä.Toimintakuitenkinhiipui,hämmästyttävääkyllä,silläjazzinjamuunamerikkalaisvetoisenrytmimusiikinsuosionousi.Helsingissäeisaatuaikaiseksiedesomaakerhoa,mitäRytmissäkinihmeteltiinvuonna1955jauudestaan1958.JiveClubinhenkiinherättämineneionnistunut,muttakaupungissatoimikuitenkintutkijaIlmariVesterisenmukaanhiemansalaseuramainen,levyjenkuunteluunkeskittynytSwingers-kerhojaerilaisiajamiklubeja,kutenTiffenjasittemminlegendaaristamainettakerännytOldHouseJazzClubeliMäyränkolo.

Kerhotoimintavirisiuudestaan1960-luvulla.EsimerkiksiTurkuunperustettiinvuonna1961HarlemJazzClub.HelsingissäsyntyiseuraavanvuonnaopiskelijavetoinenAkateeminenJazzkerho,jonkatoimintajatkuikaksitoistavuotta,kunnessemuuttuiHelsinkiJazzry:ksi.ToinentärkeäyhdistysHelsingissäoliElannonJazzkerho.Teekkareillakinoliomakerhonsa.

Mitäänsuurempaajazzpoliittistamanifestointiaeiharrastettumuutenkuin"Rytmi-lehdenpalstoillajajoiltainosinColumbiankahvilassa"FazerinmusiikkikaupanalakerrassaHelsingissä,muisteleeIlmariVesterisenhaastattelemaOttoDonner.Vuoden1965paikkeillaalkoikuitenkinollailmeistä,ettätarvittaisiinorganisaatio,jokaeiainoastaankokoaisihajanaisiavoimiavaanmyösveisijazzinaatettaeteenpäin.JazzSuomessajaehkäpämyöskansainvälisestioliselvästialamaissa.

Vielä1950-luvullajazzolinauttinutkohtalaisenlaajaasuosiotajasaanutmyösnäkyvyyttä.OlipaseBritaKoivusen,LailaKinnusenjamuidennaislaulajientahdittamanjazziskelmänmuodossasalakuljetettuhittilistojenkärkisijoille.Jazzinilmaisutavatalkoivatollalaajalleyleisölletuttuja.1960-luvulletultaessasenasemamoderninsoinninairueenauhkasikuitenkinhiipua,kunpopulaarimusiikinuudettuuletbeat,popjarocknousivatesiin.Jazzeioikeinenääkelvannutnuorisonpää-äänenkannattajaksi

Aikaolikypsäorganisaatiolle,jokayhdistäisihajanaisetvoimat,levittäisirakastamansamusiikinsanomaajasamallakentiesvakuuttaisikulttuuripoliittisetpäättäjätimprovisaatioonnojaavanrytmimusiikiinhienoudesta.AikaolikypsäSuomenJazzliitolle.

==pagebreak==

JazzliittosyntyySyyskuunpuolivälissä1966jazzinystävätsaattoivathyräillätyytyväisyydestäavatessaanaamunsanomalehden.OliperustettuSuomenJazzliitto,jaliittooliantanutjulkilausuman,jotasiteerattiinahkeraan.Yleisradionradio-ohjelmassasejopaluettiinalustaloppuun.

KetkäoikeinolivatSuomenJazzliitonperustamisentakana?Liitonperustamisensopimuskirjaallekirjoitettiintiistaina13.9.1966ElannonJazzkerhoneliE-ClubintiloissaSiltasaarenkadullaHelsinginHakaniemessä.KokouksenpöytäkirjaajanimilistaaeilöydyMusiikkiarkistoJAPAssasijaitsevastaSuomenJazzliitonarkistokokoelmasta.UusiSuomikuitenkinkertoi,ettäpaikallaolikolmisenkymmentäjazzkerhojenedustajaataimuutenjazzistakiinnostunuttahenkilöä.Yleisradionradiolähetyksessäväkimääräksitäsmennettiin27asianharrastajaa.

Enemmänkinolisiolluttulijoita.PianistiVeikkoHakkarainenkertoimyöhemminIlmariVesteriselle,ettähänetkin"kutsuttiinsinnejapitimennä,muttamulletulikeikka,jarahavoitti."

Suurinosaläsnäolijoistaedustinuorempaajazzinharrastamisensukupolvea,muttaolipapaikallamyösmuunmuassapitkänlinjantoimittajaErkkiPälli,jollehiemanmyöhemminlankesipaikkauudenyhdistyksenjohtokunnassajamyöstiedottajantehtäviä.JuurihänesitteliJazzliitontoimintaaYleisradionlähetyksissä.OmaelämäkerrassaanPällimuisteleeymmärtäneensä,ettähänedusti"monienradikaalimpienjazzinystäviensilmissäalankehityksellehaitalliseksikatsottuavanhoillistaelleisuorastaantaantumuksellistavaikuttajajoukkoa."VähitellenPällivetäytyikinJazzliitontoiminnasta.

RytmikertoiJazzliitonperustamisestasyyskuunnumerossaan.Lehdenmukaanperustamiskokouksessakeskusteluolikäynytkiivaana,muttasäännötsaatiinkuitenkinlaadittuajaväliaikainenjohtokuntavalittua.JohtokunnanjäsenetkriitikkoArtto"Atte"Blom,toimittajaPekkaGronow,muusikkoJuhaniVilkki,muusikkoPekkaPöyry,muusikkoChristianSchwindtjamuusikkoIlkkaKarumoallekirjoittivatperustusasiakirjan,jokaparinviikonpäästätoimitettiinliitteineenoikeusministeriöön.

Rytmiuutisoinumerossa9/1966Jazzliitonperustamisestakuvankera.Yleisradionradio-ohjelma"uudenkeskusjärjestönperustamisesta"sisältääautenttistaäänitallennustaitsekokouksesta.

Ohjelmanaluksikuullaan,mitenväliaikaiseenhallitukseenvalitaanäänestyksenperusteellaviisienitenääntäsaanutta.HeolivatGronow,Pöyry,Vilkki,SchwindtjaKarumo.IlmeisemmintätäennenpuheenjohtajaksiolijovalittuAtteBlom.Sittenhallituksentehtäväksiannetaansääntöjenlaatiminen,muttakäytännössäneolijolaadittu,silläperustamisasiakirjassalukee,ettäallekirjoittaneetovat"tänäänperustaneetSuomenJazzliitto-nimisenyhdistyksen,liittyneetsenjäseniksijahyväksyneetsilleseuraavatsäännöt".

Alkuperäisiäjäsenyhdistyksiäperustamisasiakirjoissaeimainita,muttakunPekkaGronowiahaastateltiinradioonhetikokouksenjälkeen,hänmainitsiyhdistysjäseniksine,joillaoliedustustaHelsingissä:PoriJazz66,AkateeminenJazzkerhojaE-Club(eliElannonJazzkerho).JomuutamankuukaudensisällämukaantulivatmyösTeekkarienJazzkerhojaHämeenlinnanSoitannollinenKerho.

Porinjazzfestivaalienkantavatvoimatryhmäkuvassa.Vasemmaltaoikealle,eturivi:IlkkaKarumo,KariSarpila,TapaniKontula.Keskirivi:RistoEnnekari,ErkkiVaarne,IsmoLilja.Takarivi:RistoHannulajaPoriJazzry:ntoiminnanjohtajaJyrkiKangas.Kuva:PoriJazzarkisto.

Hämeenlinnansoitannollisenkerhonaktiivitflyygelinäärellä.VirallisestiSuomenJazzliittohyväksyttiinyhdistysrekisteriin25.11.1966.Ensimmäinenvarsinainenjohtokuntaelihallituskoottiinvarsinnopeasti,jasiihenkuuluivatpuheenjohtajaLauriKarvonen,varapuheenjohtajaAtteBlom,sihteeriHeikkiSarmanto,rahastonhoitajaRurikWahlstein,ChristianSchwindt,ErkkiPälli,RistoEnnekari,IlkkaKarumo,JarmoSermilä,PekkaGronow,PekkaPöyry,HerbertKatzjaEeroKoivistoinen.

Työtäolitehtyliitonperustamiseksijoennensyyskuunkokousta.Parhaitensenhuomaasiitä,mitenpaljonvaivaaolinähtyneljätoistapykälääjaneljättäsivuasisältäviensääntöjenlaatimiseksi.Säännöissämääriteltiinliitontarkoitukseksi"jazzmusiikillisenkulttuurinedistäminenjajazzinetujenvalvominenSuomessasekätoimiminensuomalaistenjazzinharrastajienjajazzmuusikkojenyhteiselimenä."Tätäpäämääräätäsmennettiinyksityiskohtaisesti,minkälisäksipainotettiin,että"tarkoituseisaamuodostuavoitontahimuuntaloudellisenansionhankkimiseksiliitonjäsenilletaikkasiihenosallisille."Yleishyödyllisestäyhdistyksestätaitarkemminottaenaatteellisestajärjestöstäsiisolikyse.

Alkuperäistensääntöjenmukaanjärjestöönsaivatliittyä"Suomessarekisteröidytjazzyhdistyksetjamuutjazzinalallatoimivatoikeuskelpoisetyhteisöt"–tämäpykälätulisiolemaanSuomenJazzliitontoiminnanperustana.Vuosienvarrellasääntöjäonuudistettuuseaanotteeseen,mutta"oikeuskelpoisetyhteisöt"onpysynytainamukana.YhteensäJazzliitonjäseniäonrukattukuudesti:1966,1978,1980-luvunalussa(tarkkavuosieitiedossa),1987,2008ja2013.

Useimmitensääntöuudistuksetovatkoskeneetjäsenyyteenliittyviäkäytäntöjä.Mielenkiintoiseksialkuperäisenjäsenyyspykäläntekeelause,jonkamukaanliittoonvoivatliittyä"henkilöjäseniksikaikkijazzistakiinnostuneetyksityisethenkilöt."Sejäipaljoltikuolleeksikirjaimeksi.

Liitonvarhaisiajäsenluettelojaeiarkistoissaenääole,muttatoimintakertomuksienjaopetusministeriöllelähetettyjenhakemustenperusteellaSuomenJazzliittooneikuulunutnäitäjazzistakiinnostuneitayksityisiähenkilöitä.Poikkeuksenavoidaanpitää1970-luvunloppua,jolloinliittokytkijulkaisemansaRytmi-lehdentilauksetjäsenyyteenjasainäinjäsenmääränsähuimaannousuun!

PerustamisasiakirjassaallekirjoittajattosinilmoittavatliittyneensäJazzliitonjäseniksi(tekstionlisättykynälläkonekirjoituksenoheen),muttamistäänmuualtaeikäyilmi,ettänäintodellatapahtui.Lieköjäsenkorttejakaanollut?Alkuperäisissäsäännöissämyösmainittiin,ettäliittoonvoidaanhyväksyäkannatusjäseniä,joillaon"kokouksissapuhe-vaaneiäänioikeutta".Myöskäännäitäjäseniäeilöydytoimintakertomuksista.

Kuolluttakirjaintaonturhakantaamukana.1980-luvunsääntöuudistuksessayksityis-jakannatusjäseniäkoskevapykäläpoistettiin.Vuoden2013sääntöuudistuksenjälkeensekäyksityistenhenkilöidenettäyhdistystenkannatusjäsenyysmahdollisuusonjälleenollutmahdollista.

Vuonna1966laaditutsäännötsisälsivätpaljoltinormaalejayhdistyslainedellyttämiämäärityksiä,jotkatulisivatpysymäänSuomenJazzliitonytimessä:Liitonasioitahoitaahallitus,jokavalitseetarvittavatvirkailijatjapalkkaatoiminnanjohtajan.Keskeisetpäätöksettehdäänliitonjäsenistönkokouksissakeväisinjasyksyisin.Hallituksenkokoonpanostatodettiin,ettäsiihenkuuluipuheenjohtajanlisäksi5–12jäsentä.Määrätulisivuosienvarrellavaihtelemaanjaherättämäänkeskustelua.Pykäläsiitä,ettähallitusvalittiinkahdeksivuodeksikerrallaan,poistuisäännöistä1970-luvullapalatakseenvuonna2013.

Pykälienseastalöytyymyösjoitakinerikoissäädöksiä.Pykälässäkolmetodetaanliitonjäsenestätaikkaliittoonosallisesta,ettätämä"eisaakantaapalkkiotaesiintymisestäänliitonjärjestämässäkonsertissatailevytyksessä."Tällähaluttiinpainottaasitä,ettäSuomenJazzliittoeiolemuusikoidenkonserttijärjestäjätaiohjelmatoimistovaanetujärjestö.

Säännöissämainittiin,ettäliitollaonkevät-jasyyskokousjaettäjäsenyhdistyksilläonmahdollisuuslähettääliitonkokouksiin"yksiäänivaltainenedustajakutakinalkavaa20rekisteröityäjäsentäänkohden"jaettä"kullakintällaisellaedustajallaonliitonkokouksessa20ääntä."

Eioletietoasiitä,mikäonollutesikuvananäintarkallemääritykselle–ehkäsevainonheijastumasäätely-yhteiskunnanaikakaudelta,yhdenlainenpyrkimystasapuolisuuteenjademokratiaanmonimutkaisuudestatinkimättä.Voikuvitella,mitenhankalaajakallistakinjazzyhdistystenolivalitajalähettääyksiedustajajokaistakahtakymmentäjäsentäkohdenjäsenkokoukseen,jokasaatettiinjärjestäätoisellapuolenmaata.Jatuskinpaääntenlaskukaanainaongelmittasujui.

Pykälääyritettiinviilata1978.Uusiensääntöjentultuavoimaanyhteisöjäsenilläolinytyksiäänijokaistajäsentäänkohden,muttayhteisönäänimääränylärajaksimääriteltiinkuitenkin500.Tämäkäänpykäläeikovinselkeäollut.EräsJazzliitontoiminnassamukanaollutaktiivijäsenmuistelee,ettäesimerkiksi1990-luvullaääntenlaskueiehkäainamennytihansääntöjenmukaan.Vastavuonna2008sääntöjäselkeytettiinniin,ettäkullakinjäsenyhdistykselläonvainyksiääni,jotakäyttäävirallinenkokousedustaja.

"Kokomusiikkielämämmeasia"Ottaenhuomioonjazzjärjestäytymiseenliittyvänpitkänjakohtalaisenleveänhistorian,eiolemahdollistanimetäketäänyksittäistähenkilöäSuomenJazzliitonsynnyntakana.Alkuperäislähteissänouseeuseitanimiäesiin.Yksiheistäkannattaakuitenkinmainita,PekkaGronow.ItseasiassaRytminuutisessaSuomenJazzliitonperustamisestakokohankkeenisäksiarveltiinnimenomaanGronowia,eikäsitävoikiistää,etteiköhänolisilyhyenaikaaollutnäkyvässäroolissa.

PekkaGronow(oikealla)rumpalijasteppimestariJaakkoFurmaninkanssaestradillavuonna1968.YleisradionnauhoituksessaliitonperustamispäivältäPekkaGronowiltakysytään,millätavallakokoideasaialkunsa.Kovinselkeäävastaustaeioletarjolla.Gronowkertoo,että"viimeaikoinajazztoiminnassaonolluthavaittavissavilkastumista",esimerkiksilehdissäonollutkeskusteluajazzinasemasta.HiemanetäisempänäsyynäGronowmainitseesen,ettävaltiontaidehallinnossatehdäänparaikaauudelleenjärjestelyjäjanytolisimahdollisuusollamukanavaikuttamassajazzintilanteenparantamiseen.

PekkaGronowoliaiemmissakirjoituksissaanesimerkiksiRytmissäottanutkantaajazzinkulttuuripoliittiseenasemaan,jatämäjatkuiluontevastiJazzliitonsiipienalla.Hänolikinhyvinaktiivinenliitontoiminnanensimmäisinäkuukausina.Perustamisenyhteydessäannettiinjulkilausumia,joistaonhavaittavissaGronowinkäsiala.LisäksiloppuvuonnaUudenSuomenyleisöpalstallakäytiinkiihkeäämassakulttuuridebattia,johonosallistuivatGronowinlisäksikriitikkojakulttuurivaikuttajaSeppoNummijaJazzliitontuorepuheenjohtaja,kriitikkoLauriKarvonen.Jazzliitollaoliasiaa,jasesaiasiansavarsinhyvinesille.

Tulostakinalkoisyntyä.Marraskuussa1966Jazzliitontoiminnantukemiseksiehdotettiinvaltionseuraavanvuodentulo-jamenoarvioonliitettäväksi10000markanmääräraha.Aloitteenoliallekirjoittanutkuusieripuolueisiinkuulunuttakansanedustajaa.Vaikkaaloiteeisuoraanollutliitonmasinoima,ehdotusosoittisen,ettäsanomajazzkulttuurintukemisestaolikuultu.Ihantuotasummaaliittoeikuitenkaansaanut.Valtionsäveltaidelautakuntavastustilausunnossaanrahoituksenmyöntämistä,muttaopetusministeriönpäätökselläensimmäisellekokonaiselletoimintavuodellesaatiinlopulta2500markkaa,josta1500markkaaolitarkoitettuRytmi-lehdenkustannuksiinjaloputValtakunnallistenjazzpäivienjärjestämiseen.

MitäJazzliittosittenoikeinvaati?Perustamisenyhteydessäannettulausumaoliperinpohjainenjakohtuullisenpitkä,jajosseolikokonaisuudessaanpainettusanomalehdensivuille,kutenesimerkiksiUudessaSuomessa,aamukahviehtijäähtyäsitälukiessa.Jazziinnihkeämminsuhtautuvillasumpitpuolestaansaattoivatsolahtaavääräänkurkkuun.Lausumassaeinimittäinjaeltusilosanojajazzinautuudestavaanlähdettiinsuoraanvaatimaanetuja,joitaliitonmukaanjoillakintahoillaolijoyllinkyllinelleiperätiliikaajajoillakineiyhtään.

Liittoilmoittiyleiseksitavoitteekseenyhtenäistäätoimintaajazzinasemanparantamiseksi.Aikeenaolitoimia"kahdellatärkeälläsektorilla,joistatoinenonvirallistenelintenhuomionkiinnittäminenjazzmusiikinvaikeaanasemaanjatoinenns.suurenyleisönvalistaminen."Jazzliittovaatikorjaustasiihen,mitenSuomessavirallisestituetaankonserttimusiikintaiteellisiapyrkimyksiämutteijazzmusiikin.Konserttimusiikinohellataidehallintoononsaatava"jazzinjamuunmusiikinedustus."

Yleisönhuomiotaliittopyrkikiinnittämään"järjestämälläerilaisiavalistus-ym.tilaisuuksia".Senjälkeenlausumaahiemanpehmennettiinpainottamalla,ettäeiliitonlähtökohtanasentäänolesokeastiajaayhdenintressiryhmänasiaa.Pieninäpäytysolivieläpaikallaan:"SuomenJazzliitonpyrkimyksenäonvaikuttaasiihenettäSuomessajärjestelmällisestikehitetäänkokomusiikkielämääeikäainostaankapeata'konserttimusiikin'sektoria."

Loppulauseessanoustiinyleviinsfääreihin:"SuomenJazzliitonasiaonkokomusiikkielämämmeasia."

AsiaaministerilleJazzliittointoutuiantamaantoisenkin,fokusoidummanlausunnon.Sekäsittelilähesainoastaanjulkisenmusiikkipolitiikankapea-alaisuutta.KunliitonedustajatPekkaGronow,IlkkaKarumo,PekkaPöyryjaChristianSchwindtmarssivatAtteBlominjohdollaopetusministeriEleAleniuksenjuttusille18.10.1966,heilläolimukanaanpaperi,jonkasisältökärkiperustuikonserttimusiikinmonopoliasemanhaastamiselle.LausumaaeilöydyJazzliitonarkistokokoelmasta,muttasepainettiinkokonaisuudessaanUudenSuomensivuilletapaamistaseuraavanapäivänä.Sealkoinäin:

KunvaltiontaholtaontuettuSuomenmusiikkielämäätaikunonjulkisestipuhuttuSuomenmusiikista,tällöin"musiikilla"ontarkoitettuns.konserttimusiikkia.Kuitenkinvainkorkeintaankymmenesosasuomalaisistaonkiinnostunuttästämusiikinlajista.Yhtämonetharrastavatjazzia,jokanykyäänkaikkiallamaailmassatunnustetaanmerkittäväksitaidemuodoksi.Suurinosasuomalaisistaharrastaamieluiteniskelmiäjamuutakansanomaistamusiikkia,jollaonoma,joskinehkävähäisempitaiteellinenarvonsa.

Tämänjälkeenlausumapääsivarsinaiseenehdotukseen.Suomessaolikäynnissämittavataidehallinnonuudistusjaosanasitämyösmusiikkihallinnonuudelleenorganisointi,jossaJazzliitonmukaankäytännössäkaikkihuomiokiinnitetäänmusiikkielämänyhteenkapeaansektoriinelitaidemusiikkiin.Jazzjamuutmusiikitovatjäämässäulkopuolelle:

Kulttuuridemokratiaanpääsemmevastasilloin,kunkonserttimusiikkiinmonellatavallaverrannollinenjazzmusiikkisaamyöskonserttimusiikkiinrinnastettavanasemanjakunkiinnostustariittäämyösSuomenkansanvaltaosanharrastamaniskelmämusiikintutkimiseen.

Jazzliittovaati,ettäperusteillaolevaansäveltaidetoimikuntaanonsaatavamuitakinkuintaidemusiikinedustajia,silläainoastaan"tällöinvoidaanturvatajazzinjatällähetkellävieläjärjestäytymättömienkansanomaistenmusiikinalojenedustusniin,ettäsäveltaidetoimikuntapystyyseuraamaankokomusiikkielämämmekehitystä."

Melkokauasoliedettyniistävaiheista,kunjazzinjärjestäytyminenmerkitsiäänilevyjenkuunteluajaluennointiaomienkesken.Eikövähempiolisiriittänyt?

Kaikissanäissävaateissaonmuistettava,ettäelettiinkulttuurinjakulttuuripolitiikanmurrosvaiheita.Suomenmusiikkielämänjaerityisestijazzinkannaltavuosi1966olimerkittävienliikehdintöjenjapitkällekantavienperustamisienvuosi.SuomenJazzliitonlisäksisyntyivätPoriJazz-festivaalijalevy-yhtiöLoveRecords.

Itseasiassanämäkolmetahoakietoutuivaterottamattomastitoinentoisiinsa.

AjatusSuomenJazzliitonperustamisestaolisaanutvauhtiakeskusteluissa,joitakäytiinaiemminkesälläensimmäiselläPoriJazz-festivaalilla.JazzliitonperustajistaAtteBlomjaChristianSchwindtolivatmukanasynnyttämässäsittemminlegendaariseksikasvanuttaLoveRecordsia–jonkakolmasperustajajäsenOttoDonnertulisimyöhemminolemaanaktiivisestimukanaSuomenJazzliitontoiminnassa.

Myöskulttuuripolitiikankentälläkuhisi.Valtiontaidehallintoolimonissayhteyksissätodettuajastaanjälkeenjääneeksi.UuttaryhdikkäämpäätoimintamalliamietittäessähaettiinvaikutteitamuunmuassaIso-Britanniasta.Vuosikymmenenlopulletultaessataidehallintoolijärjestäytynytkeskustoimikunnaksi,jonkaalaisuudessaolierilaisiataiteenlajienmuodostamiayksikköjä.

Aiemminkulttuuripolitiikanulkopuolellejääneettoimijat,kutenesimerkiksijazzmusiikinharrastajat,näkivättilaisuutensakoittaneen.Nytolihypättävämukaantoisaaltahaastamallavanhojakäytänteitä,toisaaltahyväksymällätietytolosuhteet.Jälkimmäinentarkoittipaljoltisitä,mitäkäsitehyvämusiikkipitisisällään1960-luvunlopulla.

==pagebreak==

HyvänmusiikinjäljilläTutkijaSimonFrithinmukaanmusiikkiaonperinteisestiarvotettukolmellaeritavalla:

1.Musiikkionhyvää,jossiinäonmukanaesteettisestikorkeatasoisiaelementtejäelijosseontaidetta.

2.Musiikkionhyvää,josseedustaajotainyhteisöä(tyypillisesti"kansaa")elijossilläonjuuret.

3.Musiikkiseonhyvää,josihmisetkuuntelevatsitäpaljonelijosseonsuosittua.

Perinteisestinämäarvottamisentavateivätolepaljonkaankaveeranneetkeskenään.Klassinenmusiikkiesimerkiksieioleperustellutolemassaoloaansillä,ettäseonmusiikkia,jokatavoitteleekorkeitalistasijoituksia.Karkeastiottaenvoidaansanoa,ettäSuomessaedellämainittukolmikenttäpäteekolmeensuureenmusiikkiperinteeseen:taidemusiikkiin,kansanmusiikkiinjapopulaarimusiikkiin.Jazzillaonollutvaikeuksialöytääomaasemansatässäporukassa.

1960-luvunsuomalaisessakulttuuripolitiikassavaintaidekelpasihyvänmusiikinmääritelmänperustaksi.NiinpäSuomenJazzliitontoisessajulkilausumassajazzrinnastettiintaidemusiikkiinjaerotettiiniskelmästä,suositustamusiikista.Todettiinpalausumanaluksisekin,ettäjazzonsuosionosaltatäsmälleensamallaviivallakuintaidemusiikki.Sitäkuunteleejokakymmenesihminen.Suosiotaolijonkinverran,muttaeikuitenkaansillätavallaliikaa,ettäjazzolisipärjännytomillaan.

Voidaanhyvinsanoa,ettäsuomalainenjazzjättietujärjestönsälausumassakulttuuripoliittisetjäähyväisensämuullepopulaarimusiikillejapyrkitaidemusiikinkelkkaan.Lähestyminenoliluonteeltaanideologista,tarkemminottaentaideideologista.Musiikillistenäänienkanssasilläeivielätässävaiheessaollutpaljonkaantekemistä.Jazzkuulostiedelleenenemmännuorisomusiikiltakuinklassiseltamusiikilta.

MikkoMattlarontodennutpopulaarimusiikinkritiikkiätarkastelevassatutkimuksessaan,mitenpitkin1970-lukuakaupallisuusnähtiinjazzinparissatuhoavanavoimana.Suuntausolialkanutjo1960-luvulla,hieman1950-luvunpuolellakin.Taiteellisetarvotnousivathyvänjazzinytimeen.Tokihiemanytimenulkopuolellaarvostettiinmyösjazzinyhteyttä"juuriin",olivatnesittenlajityypinhistoriaanliittyviävanhojentyylienelvyttämisiätailajityypinrajojaylittäviäkytköksiäkansanmusiikinperinteeseen.

Taideolikuitenkinse,jollahyväämusiikkiaennenkaikkeaperusteltiin.Kokonainenjazzinharrastajiensukupolvikasvoi1960–1970-luvuillajavielä1980-luvullakinjazzintaideideologiaan–ainakinjosharrastajatlukivatjazzkritiikkejäjajazzjuttujajahyväksyivätkirjoitustenpohjasävelen.Kestikauanennenkuinjazzistaalettiintaaspuhuapositiivisinäänenpainoinmusiikinlajina,jokavoisiollaviihdyttävääjasuosittuajajotavoisivaikkapatanssia.

Eiyksilausumatietenkäänjazziataidemusiikiksimuuttanut.Pikemminkinlausumaoliheijastusilmassaolevistaajatuksistajatarpeista.Osaltaansetietenkinmyössyvensitätänäkökulmaa.Seonselvää,ettäilmantätätaideaatteenomaksumistajazzolisijäänytomaanpoteroonsavalittamaanvaikeaaasemaansa.Tämälähestyminenoliainoavaihtoehtopäästäeteenpäin.

KokoJazzliitonperustamisessaolipaljoltikysekulttuuripoliittisestajärjestäytymisestäjavaikuttamisesta.Selvästiliitonjoillakinjäsenillä,erityisestiPekkaGronowilla,olitietämystä,intoajavalmiuksiaheittäytyätähänkelkkaanmukaan.Gronowosasikulttuuripoliittisenkielen.Kunliitonperustamisestaolikulunutpuolitoistavuotta,hänolijomukanavaltionsäveltaidetoimikunnassa.Seettäkeskeisessämusiikkipolitiikanelimessäolinytmukanajazzintaiylipäänsäjonkinmuunkuintaidemusiikiinedustaja,oliennenkuulumatonta.

Populaarimusiikinjärjestäytymisessäelettiinmuutenkinkiihkeitäaikoja.Kunjazzmusiikinystävätolivatsaaneetrivinsäainakinnimellisestikasaan,ryhtyivätpopmuusikotpuuhaamaansamaa.TähäninnoittivattoisaaltaJazzliitonesimerkki,toisaaltaaiempijärjestötoiminta.Suomessaperustettiinjovuonna1947Tanssi-jaCabaretmuusikotry,jostasittemmintuliViihdemuusikotry.

Nuorempirockpolvikokijäävänsäsivuunjärjestäytymiskehityksestäjaperustivuonna1969Popmuusikotry:n,jokapianyhdistyiravintola-jalaivamuusikoidenkanssajaottimahtipontisennimenMusiikkialanAmmattiyhdistystenFederaatioMAF.1980-luvullasemuuttuiRockmuusikotry:ksi,jokasittensulautui1994Viihdemuusikotry:hyn,jokapuolestaankolmeavuottamyöhemminvaihtoinimensäFreelancemuusikotry:ksi.

Siinämissäpop-jarockmuusikotjoutuivattaivaltamaanjärjestöstäjärjestöön,jazzinympärillekehittyivakaampaatoimintaa.MonistakompastuskivistähuolimattaSuomenJazzliittopysyisihengissäjauseimmitenvieläpähyvinelinvoimaisenavuosikymmenestätoiseen.

JazzkansakokoontuuKunJazzliittooliperustettu,tarvittiinluonnollisestitoimintaatäyttämäänsitätehtävää,jokaoliluvattutehdä.SääntöjenytimessäsiisolijazzmusiikillisenkulttuurinedistäminenjamusiikinlajinetujenvalvominenSuomessasekätoimiminensuomalaistenjazzinharrastajienjajazzmuusikkojenyhteiselimenä.Perustamisenyhteydessäannettujulkilausumaolisäestänyttätätehtäväämainitsemallavirallistenelintenvakuuttamisenjazzinhuonostaasemastajasuurenyleisönvalistamisenjazzinhienoudesta.Muttamitensiiskäytännössätehtävähoidettiin?

ItseasiassaJazzliitonsäännöissäjärjestöntehtävätolimääriteltyvarsinseikkaperäisestiseitsemänkohdanluettelolla.Ensinnäkinluvattiinharjoittaatiedotus-,valistus-,opetus-jatutkimustoimintaa.Toiseksiedustetaansuomalaistajazziajulkisuudessa.Kolmanneksiharjoitetaankirjallistajulkaisutoimintaajaneljänneksijulkaistaansellaisiataiteellisestikorkeatasoisiaäänilevyjä,joitakaupallisettoimijateivätolejulkaisseet.Viidenneksijärjestetäänsellaisiakonsertteja,joitakonserttitoimistoteivätjärjestä.Kuudenneksiedustetaansuomalaistajazziakansainvälisissäjärjestöissäjaseitsemänneksihankitaanjäsenillejazzillistamateriaalia.

Tehtävätolivatmoninaisuudessaankunnianhimoiset,jaoliselvää,ettäilmanpalkattuatyövoimaaniitäkaikkiaolisimahdotontatoteuttaa.Liitollaeiollutomaatoimistoaeikäomaahenkilökuntaa.Niitäjouduttaisiinodottamaanvieläseuraavanvuosikymmenenlopulle.Ennentätämurrostaolijärkevämpääkeskittäävoimialuomallatapahtuma,jollaolisitiettyäjuhlavuuttajavaikuttavuuttanimessäänjajonkayhteydessäliitontehtäviävoitaisiintoteuttaa.

NäinsyntyivätValtakunnallisetjazzpäivätVaikkaSuomenJazzliittooliluonteeltaanvaltakunnallinen,kenellekääneitainnuttullatosissaanmieleen,ettäensimmäisetJazzpäivätvoitaisiinjärjestääjossakinmuuallakuinpääkaupungissa.Eiehdotustamyöskäänvastustettu.Toimeenryhdyttiinjovuoden1967alussahakemallarahoitustaopetusministeriöltäjaHelsinginkaupungilta.

KunvuosikymmeniämyöhemminkatsooSuomenJazzliitonensimmäistenValtakunnallistenjazzpäivienohjelmaajakäyläpiJazzliitonlehtileikearkistoavuodelta1967,voivaintodeta,ettäintoaoliriittämiinjasevieläpäherättihuomiota.EsimerkiksiYleisradiossaliitontiedottajaErkkiPällisaihyvissäajoinyksityiskohtaisestikertoa,millaistaohjelmaaJazzpäivilläoikeinontulossa.

JazzliittoraportoiValtakunnallisistajazzpäivistäopetusministeriölle,jokaolimyöntänyttapahtumantukemiseen1000markkaa.Loppujenlopuksivisioitakertyiliikaa.Kaikkiaohjelmanumeroitaeivoitujärjestää,muttasiitäkinhuolimattapääosinSiltasaarenkadunalueelleHakaniemeenkeskittynytkokonaisuusolierittäinvaikuttava–lähesfestivaalimainen.Kokonaisuuspystytettiinjavietiinläpimelkeinkokonaantalkoovoimin.

Jazzpäivientarkoituksenaoliesitelläjazzinnykytilaajahiemanmenneisyyttäkinjasamallakiinnittäähuomiotamusiikkipoliittisiinepäkohtiin.E-ClubillaHakaniemessäperjantaina10.11.1967klo16järjestettyynilmaiseenavajaistilaisuuteenosallistui170jazzinystävää.PekkaGronowmuistuttiavauspuheessa(jokajulkaistiinseuraavanapäivänäkokonaisuudessaanainakinHelsinginSanomissa),mitenvaltionvuosittaisessatuessaosoitetaan"klassisellemusiikillenoinviisimiljoonaamarkkaa,jazzillenoinneljätuhattamarkkaa,muullemusiikilleeimitään".

PuhettaseurasivatPekkaPöyrynkvartetinmodernistinenohjelmanumerojaDowntownDixieTigersineliDDTJazzbandinperinteisempääjazziaedustavaohjelmanumero.Ohjelmassaolilisäksivalokuvanäyttelynavajaiset.NäyttelynvalokuvaajanimetolivatBertCarpelan,NormanNicholls,OlliPerttulajaJukkaVatanen.

PekkaPöyryesiintyiJazzpäivienavajaisissa.Kello19.30siirryttiinJazzpäivienpäätapahtumaanKulttuuritalolle,jossatarjollaolikonserttikokonaisuus"Suomalainenjazzkauttaaikojen".KonsertinaloittiErikLindströmin,OssiRunnen,AnteroStenbergin,HerbertKatzin,TeuvoSuojärvenjaVilleKatzinmuodostamayhtye,jokaesittimuunmuassakappaleetRoundMidnightjaTopsy.MuistaosuuksistavastasivatMartti"Edward"VesalanjaSeppoPaakkunaisenkvintetti,JuhaniVilkinsekstettijarockyhtyeBluesSection.JoidenkinmielestäillansvengaavimmanesityksenvetirumpalinakintunnettuJaakkoVuormaa(Furman),"Suomensteppimestari1938–1939".

ErikLindström,HerbertKatz,VilleKatz,OssiRunnejaAnteroStenbergesiintyivätensimmäistenJazzpäivienpäätapahtumassaHelsinginkulttuuritalolla.KuvanulkopuolellapianistiTeuvoSuojärvi.Kuva:VivanStorlund.

KitaristiJuhaniVilkinSekstettiKulttuuritalonlavalla.EtualallasaksofonistiStanleyLindroos.Kuva:VivanStorlund.Päätapahtumaanmyytiin129lippua,mikäolijärjestäjillepienipettymys,muttahuomiotatilaisuuskuitenkinsai,silläseradioitiinsuoranalähetyksenä.IltapäättyiPolillajärjestettyynmaksulliseenjamitilaisuuteen,jonneilmaantuilähessadanhengenyleisö.

LauantainaohjelmaalkoihämmentävästiSenaatintorillaDDTJazzbandintahdissajärjestetylläparaatilla,johonosallistuipuolisensataajazzinystävää.OsanottajatmarssivatTähtitorninmäelleHaaksirikkoistenpatsaalle,jonkajuureenLauriKarvonenjaErkkiPällilaskivatseppeleenNewOrleansissasijainneenStoryville-klubinlakkauttamisen50-vuotispäivänmuistoksi.

A PHP Error was encountered

Säätäjä – Suomen Jazzliitto 50 vuotta

Jatkuu...